Toggle Nav
Sis. ALV:n

Herkkusuu Hertta

Hertta-poni pääsi aloittamaan suunnitelman mukaisen ruokavalion vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Ruokinnan haasteena oli varsinaiseksi sokeripommiksi paljastunut heinä, mikä vaihdettiinkin nopeasti toiseen.

Kuukautta myöhemmin voimme todeta Hertan olevan edelleen pyöreä. Mittanauha osoittaisi Hertan painavan kaksikymmentä kiloa vähemmän nyt, kuin aivan projektin alussa. Tällä hetkellä Hertan uuman ja mittanauhan välistä puuttuu kuitenkin tuuhea kerros talvikarvaa, joten varsinainen painon muutos on pienempi.

Hertta on kokonaisuudessaan pyylevä poni, mutta rasvaa on erityisesti kaulassa. Kaulan ja niskan alueelle kertynyt rasva on sikäli haitallista, että sen vaikutus aineenvaihduntaan on tyypillisesti haitallisinta. Pienen, alkuperäisrotuisen ja ylipainoisen ponin kohdalla laihduttaminen on työlästä, mutta työn arvoista. Lisämausteen laihdutusurakkaan tuo vähän vähemmän ahne tarhakaveri ja saatavilla olevan karkearehun laatu. Pienelle, vaikkakin säännöllisesti liikkuvalle ponille pelkästään karkearehu sisältää riittävästi energiaa, mutta muuta rehustusta tarvitaan täyttämmään kivennäis- ja vitamiinitarpeet, sekä mahdollisesti valkuaisen riittävä saanti.

Ylipainoisilla tai suorastaan lihavilla hevosilla ja poneilla heinän toivoisi olevan vähäsokerista ja energia-arvoltaan kohtuullisen matalaa, usein vasta hieman myöhemmällä kasvuasteella korjattua heinää. Erittäin kuivan alkukesän jälkeen voi olla, että näistä tavoitteista joudutaan ensi talven aikana joustamaan. Tavoitteena on pitää tärkkelys ja sokeri ruokinnassa matalana. Yksi keino on heinän liottaminen vedessä ennen ruokintaa. Tässä tapauksessa tulee kuitenkin huomioida myös muiden ravintoaineiden liukeneminen ja korvata tämä muussa ruokinnassa.

Kesän aikana Hertta ulkoilee suuressa metsätarhassa Justiina-ponin seurana. Vaikka tarha ei ole laidunpohjainen, kasvaa siellä hajanaista ruohoa, minkä tehokas poni hyödyntää huolellisesti. Valkuaislisää päätettiinkin nyt jo pienentää, vaikka varsinaiset heinäanalyysit valmistuvat vasta myöhemmin. Odotettavissa kuitenkin on, että Hertan karkearehujen vesiliotus ja syönnin hidastaminen ovat hyvinkin suositeltavia keinoja jatkossakin, jotta karkearehun määrä voidaan pitää riittävänä ruoansulatuskanavan tervettä toimintaa ajatellen ja että sokerin ja tärkkelyksen määrät pysyvät mahdollisimman matalana. Tehtävää siis vielä riittää.