Karkearehun ravintoarvot

Erilaiset heinät muodostavat tavallisesti suuren osan päivittäisestä ruokinnasta, mutta läheskään aina sen sisältämiä ravintoaineita ei tiedetä. Aistinvarainen arvio antaa vain hyvin karkean tiedon käytettävissä olevasta ruokinnasta, jolloin hevosen terveydelle tärkeimpien ravintoaineiden ja tarvittavien kivennäisten ja väkirehujen todellista tarvetta on lähes mahdoton tietää.

Heinäanalyysi ruokinnan perustana

Karkearehu, eli yleensä kuiva heinä tai esikuivattu säilöheinä, muodostavat valtaosan hevosen ruokavaliosta. Tavallisesti karkearehun osuus ruokinnasta on vähintään 75 %, mutta vaihtelua on runsaasti. Hyvä heinäanalyysi on mahdollisimman kattava näyte syötettävästä karkearehusta. Monet heinänviljelijät analysoivat tuottamansa heinän jo valmiiksi, mutta toisinaan analyysia ei ole valmiiksi saatavilla tai tiedot on muuten syytä päivittää. Jos käytössä ovat pienpaalit, saadaan edustavin näyte keräämällä pieniä määriä heinää useista eri paaleista. Vastaavasti myös suurista pyöröpaaleista pyritään ottamaan osanäytteitä eri puolilta paalia. Apuna voi käyttää myös kairaa, jolloin näytteiden keruu myös syvemmältä paalista helpottuu. Sekä pien- että pyöröpaaleista kerätään useampi pieni näyte puhtaaseen pussiin tai astiaan, missä näytteet vielä sekoitetaan keskenään. Varsinaiseen analyysiin lähetetään noin kilon verran hyvin sekoitettua säilöheinää tai parin litran verran kuivaa heinää. Lopullinen näyte pakataan ilmatiivisti joko varsinaiseen näytepussiin, tai muovipussiin ja lähetetään valittuun analyysipalveluun.

Terveen hevosen tärkeimmät ravintoaineet

Heinäanalyysistä saa halutessaan valtavan määrän tietoa. Tämän pohjalta ruokintaa voidaan suunnitella tarkasti silloin, kun heinää saadaan samalta lohkolta suuri erä, mutta tärkeimpien ravintoaineiden osalta ruokintaa on syytä tarkastella useamminkin. Hevosen saama energiamäärä, sulava raakavalkuainen ja aminohapot sekä tärkeimmät kivennäisaineet ovat ruokinnan peruspilareita, joiden määrä on syytä tarkistaa useammin ja samalla suhteuttaa se hevosen yksilölliseen tarpeeseen.

Liiallinen energiamäärä näkyy luonnollisesti hevosen lihomisena, mikä voi pitkällä aikavälillä altistaa erilaisiin aineenvaihdunnan toimintaan liittyviin sairauksiin, kuten kaviokuumeeseen tai hevosen metaboliseen oireyhtymään. Vastaavasti liian pieni energiamäärä suhteessa liikuntaan ja hevosen elintoimintojen tarpeisiin aiheuttaa laihtumista ja suorituskyvyn laskua. Yksilölliseen tarpeeseen vaikuttavat muun muassa hevosen ikä, koko ja käyttötarkoitus.  

Valkuainen puolestaan on ennen kaikkea lihasten rakennusaine. Pelkästään riittävä raakavalkuainen ei takaa hyvää valkuaispohjaa ennen kaikkea kasvaville nuorille, imettäville tammoille tai urheiluhevosille, joiden valkuaisentarve on suurempi. Riittävä sulavan raakavalkuaisen määrä ja hyvien aminohappojen, hevosella ennen kaikkea lysiinin määrä, on syytä varmistaa. Valkuaisarvoiltaan heikkoa karkearehua on suhteellisen helppoa korjata tarvittaessa väkirehuilla, kuten Norra Pure Protein -valkuaistiivisteellä. Viime kesän olosuhteet aiheuttivat sen, että heinissä on ollut monin paikoin hyvin matalia valkuaispitoisuuksia, vaikka myös vaihtelua on.

Kivennäisten merkitys ja tasapaino

Kalsium ja fosfori ovat määriltään merkittävimpiä ja ruokinnan suunnittelussa tärkeimpiä kivennäisiä. Niillä on monia tehtäviä ja niiden tarve vaihtelee hevosesta riippuen. Tietämättä heinän sisältämiä kivennäisaineita, on ruokinnan tarkka suunnittelu vaikeaa ja jopa mahdotonta. Kalsiumin ja fosforin määrän vaihdellessa, voi lopputulos olla hyvinkin erilainen. Kalsium ja fosfori toimivat hevosen elimistössä sekä yhdessä että erikseen. Yksi tärkeimmistä tehtävistä näillä kivennäisaineilla on toimia luustossa apatiittiyhdisteenä, mikä on kovan ja kestävän luuston pohja. Luustossa kalsiumia on suhteessa fosforiin noin 2:1 ja muissa kudoksissa hieman vähemmän. Jotta hevonen pystyy hyödyntämään sekä kalsiumin että fosforin omien kudostensa rakennusaineeksi, tulee näitä saada oikeassa suhteessa toisiinsa nähden. Joko kalsiumin tai fosforin puutos tai niiden keskinäinen epäsuhtainen määrä voi nuorella hevosella kasvattaa erilaisten kasvuhäiriöiden riskiä ja aikuisella hevosellakin pitkään jatkuessaan johtaa luuston haurastumiseen.

Esimerkkinä 550 kiloinen urheiluhevonen, joka tilanteesta riippuen syö joko kalsiumpitoisuudeltaan korkeaa ja fosforimääriltään matalaa tai kalsiumarvoiltaan niukkaa ja fosforipitoisuuksiltaan korkeampaa esikuivattua säilöheinää, saa hyvin erilaisen määrän näitä tärkeitä kivennäisaineita. Viljat ja leseet sisältävät runsaasti fosforia, mitä on hyvä täydentää kalsiumpitoisella kivennäisellä. Riippuen karkearehun sisältämistä arvoista, voi lopputulos olla hyvinkin erilainen. Norra Menu –ruokintalaskurilla laskettuna nähdään, että Ca:P –suhde voi vaihdella reilusti. Laskurissa käytetyn heinän arvot ovat identtiset lukuun ottamatta kalsiumia ja fosforia, joiden pitoisuudet ovat ensimmäisessä esimerkissä 4 ja 1,5 g/kg ka ja jälkimmäisessä 3 ja 2,5 g/kg ka. Ruokinnan pysyessä muuten samankaltaisena, muuttuvat näiden kivennäisten keskinäiset suhteet ensimmäisen esimerkin suhdeluvun ollessa korkea 2:6 ja toisen hyvä 1.7.

Kuva 1: Karkearehun pitoisuksien johdosta kalsiumin määrä suhteessa fosforiin on liian korkea ja fosforia hevonen saa kaiken kaikkiaan liian vähän.

Kuva 2: Identtisellä ruokinnalla, mutta erilaisilla karkearehun kalsium- ja fosforiarvoilla ruokinta on tasapainossa

Oikein suunniteltu ja monipuolinen ruokinta yhdessä tarkoituksenmukaisen liikunnan ja harjoittelun kanssa tukee hevosen terveyttä ja hyvinvointia ja voi lisätä hevosen kestävyyttä ja käyttövuosia. Hyvin laaja väkirehujen kirjo tarjoaa varmasti oikeat vaihtoehdot jokaiselle hevoselle, kun sen valinnassa huomioidaan hevosen omat tarpeet ja suomalaisessa maaperässä kasvaneen karkearehun sisältämät ravintoaineet.

Norra-hevosrehujen taustalla on 70-vuotinen kokemus eläinten ruokinnasta sekä viljelyosaamisesta. Tiedämme tarkkaan, millaista heinää Suomen maaperä tuottaa ja osaamme suunnitella sen oheen sopivat rehut.

Norra Menu on maksuton ruokinnan suunnitteluohjelma, jolla jokainen voi suunnitella itse hevoselleen sopivan ruokavalion heinän tietojen perusteella.