Toggle Nav
Sis. ALV:n

Talviruokinnan ABC, osa 3: Vesi vanhin voitehista

Tuotenumero
Talviruokinnan ABC, osa 3: Vesi vanhin voitehista

Talviruokinnan ABC, osa 3: Vesi vanhin voitehista

Kylmillä keleillä hevosen juoman veden määrä voi laskea, eikä kymmenien litrojen lämpimän veden kantaminen tarhaan ole aina päivän suurin ilo. Juodun veden määrä on kuitenkin yksi kuiva-aineen syöntiin eniten vaikuttavista tekijöistä, joten erityisesti silloin, kun halutaan varmistaa karkearehun suurempi syönti riittävän ruumiinlämmön takaamiseksi, on veden runsas saanti hyvä varmistaa.

Hevonen on kohtalaisen herkkä eläin sairastumaan eri tyyppisiin ähkyihin ja suolenkiertymiin johtuen suoliston pituudesta, mutkaisuudesta ja alttiudesta liikkua ei-toivottuihin asentoihin. Ummetusähky on yksi ähkyn muodoista ja talvi ja kylmät kelit ovat luovat ummetusähkylle suurempia riskejä. Tämä johtuu samanaikaisesti tapahtuvasta suuremmasta karkearehun kuiva-aineen syönnistä ja vähentyneestä veden juonnista, jolloin suolisto pääsee kuivumaan ja rehumassa tukkii suolen. Pelkästään jään rikkominen ulkotarhan vesiastian päältä ei aina riitä, sillä hevonen ei juo yhtä mielellään hyvin kylmää vettä kuin lämpimämpää.

Riittävää vedenkulutusta voidaan saavijuotolla melko helposti seurata ja juontihalukkuutta voidaan lisätä tarjoamalla kerran-pari päivässä hevosille myös ulos lämpimämpää vettä ainakin niissä tapauksissa, kun hevoset viettävät pitkän päivän ulkoillen. Nirsoilijoille voidaan veteen myös lisätä vaikkapa melassia tai omenamehua, mikä saattaa lisätä maittavuutta kunhan hevonen makuun tottuu.

 

Katri Virtanen
hevosten ruokinnan asiantuntija, MMM