Toggle Nav
Sis. ALV:n

Vieroitettavan varsan stressi

Lokakuusta eteenpäin monilla viime kesän varsoilla on edessä vieroitus emästään. Vieroituksen tiedetään olevan kenties yksi sen elämän stressaavimmista ajankohdista. Vieroituksen ja siitä aiheutuvan stressin vaikutuksia varsan käyttäytymiseen on tutkittu jo pitkään ja viime vuosina on perehdytty enemmän myös vieroituksesta aiheutuvan stressin vaikutuksiin varsan ruoansulatuskanavaan ja sen mikrobeihin.

Vieroituksen monet vaikutukset

Varsa voidaan vieroittaa emästään monella eri tapaa ja eri tavoille löytyy varmasti omat kannattajansa. Osa vieroittaa varsan nopeasti kerralla, osa vähitellen. Toisaalla varsa muuttaa toiselle tallille varsapihattoon kun taas jotkut suosivat tamman siirtämistä muualle, jotta varsa voi jatkaa elämää tutussa karsinassaan.

Kentucky Equine Research on tutkinut varsan kokemaa stressiä ja sitä miten stressi ilmenee sekä varsan käyttäytymisessä että fysiologisina muutoksina. Tavallisimpia stressiin viittaavia muutoksia käyttäytymisessä KERin tutkimuksissa olivat tihentynyt hirnuminen tai huutelu, lisääntynyt fyysinen aktiivisuus, muuttunut lepo- ja syömiskäyttäytyminen, ärtyisyys ja aggressiivisuus ja leikkimiskäyttäytymisen väheneminen. Fysiologisia muutoksia havaittiin varsojen hormonitoiminnassa, kun stressihormoni kortisolin tasot nousivat tavanomaisesta. Tämä yhdessä alentuneen syönnin ja mahdollisesti laihtumisen kanssa heikensi myös varsojen immuunipuolustusta tehden niistä alttiimpia sairastumaan.  On myös havaittu, että vieroitetuksen yhteydessä myös varsojen ruoansulatuskanavan mikrobikannassa tapahtuu varsalle negatiivisia muutoksia.

Erilaisten tapojen vaikutukset varsaan

Mach ym. tutkivat (1) miten eri tavoin vieroitettujen varsojen stressihormonit ja suolistomikrobien muutokset vaihtelivat. Toisessa ryhmässä varsat vieroitettiin kerralla, kun taas toisessa vieroitus tapahtui vähitellen neljän viikon aikana.  Tutkimuksen aikana seurattiin varsojen kortisolin pitoisuuksia sekä ruoansulatuskanavan mikrobiston muutoksia. Nopeasti vieroitetuilla varsoilla korkeammat kortisolitasot viittasivat siihen, että nopea vieroitus oli hetkellisesti stressaavampaa kuin hitaammin tehty vieroitus. Toisaalta taas näillä nopeasti vieroitetuilla varsoilla suoliston mikrobikanta pystyi sopeutumaan vieroitukseen nopeammin, kun vaiheittain vieroitetuilla varsoilla lopullisen vieroituksen aikana mikrobit koostuivat suuremmissa määrin varsalle haitallisista mikrobeista. Kortisolin ja suolistomikrobien muutosten kautta voitiin siis päätellä nopean vieroituksen aiheuttavan varsalle kovemman stressitilan, mutta suoliston mikrobikannan palautuvan nopeammin paremmalle tasolle (Mach ym. 2017).

Ruokinta vieroituksen aikana

Jo 1990-luvulla Virginia Tech MARE Centerissä tutkittiin muutaman erilaisen dieetin vaikutusta vieroitettavien varsojen stressiin ja kortisolitasoihin. Tässä tutkimuksessa toiselle varsaryhmälle syötettiin runsaammin rasvaa ja kuitua ja toiselle suurempia määriä sokeria ja tärkkelystä. Enemmän kuitua ja rasvaa syöneiden varsojen stressitasosta kertovan kortisolihormonin pitoisuus oli matalampi ja tämä ryhmä osoitti myös vähemmän stressiin viittaavaa käyttäytymistä. Nicol ym. toteuttivat samaan aihepiiriin liittyvän tutkimuksen, missä varsoja ruokittiin jo noin kuukauden iästä alkaen joko rasvaa ja kuitua tai tärkkelystä ja sokeria runsaammin sisältävillä rehuilla. Tässä tutkimuksessa keskityttiin lähinnä seuraamaan eri tavoin ruokittujen varsojen eroja niiden käyttäytymisessä ja käsiteltävyydessä. Kyseisen tutkimuksen tulokset tukivat aikaisemman tutkimuksen havaintoja vieroitettaville varsoille sopivasta ruokavaliosta, sillä enemmän rasvaa ja kuituja syöneiden varsojen ryhmässä todettiin vähemmän stressiin viittaavia käyttäytymismuutoksia ja ne olivat myös uteliaampia, rauhallisempia ja käsiteltävyydeltään helpompia (Nicol ym. 2005).

Täysin stressitöntä tapaa varsan vieroittamiseen tuskin on ja usein talliolosuhteet, kustannukset ja muut tekijät määrittelevät sen miten varsojen vieroitus lopulta järjestetään. Käyttäytymistä ja varsojen reaktioita seuraamalla voidaan kuitenkin pyrkiä järjestämään tilanne varsoille mahdollisimman sujuvaksi niin, ettei stressitaso nouse liian korkealle, vaan voidaan tarvittaessa palata askel taaksepäin.

Ruokinta voi auttaa

Oikein suunnitellulla ruokinnalla voidaan mahdollisesti jossain määrin tukea varsan hyvinvointia vieroituksen aikana. Näiden tutkimusten mukaan hyvin sulava korsirehu ja korotettujen viljojen sijaan rasvapainotteinen energialisä kivennäisiä ja vitamiineja unohtamatta voisivat olla vieroitettavalle varsalle sopivin ruokintamuoto.

Kaikissa Norra-täysrehuissa on runsaasti sulavia kuituja sisältäviä raaka-aineita ja rajoitetusti tärkkelystä ja sokeria. Siten ne ovatkin vieroitettaville varsoille erittäin sopivia väkirehuja karkearehun täydennykseen. Rehuanalyysistä riippuen varsan valkuaistarpeita voi täydentää vielä Norra Pure Protein -valkuaistiivisteellä tai energiamäärää erillisellä rasvalisällä. Norra Menu - ruokintalaskurista löydät myös vieroitusikäisen varsan ohjeelliset ruokintasuositukset ja laskurilla voit kätevästi tarkistaa myös varsalle parhaiten sopivan ruokinnan.

 

Katri Virtanen

hevosten ruokinnan asiantuntija, MMM

 

Lähteet

Mach, N, A. Foury, S. Kittelmann, et al. 2017. The effects of weaning methods on gut microbiota composition and horse physiology. Frontiers in Physiology. 8:535.

Nicol, C.J., A.J. Badnell-Waters, R. Bice, et al. 2005. The effects of diet and weaning method on the behavior of young horsesApplied Animal Behaviour Science. 95:215-221.